Kuntalaisaloite Träskändan kartanon pelastamiseksi julkaistiin verkossa 26.8.2016 ja siihen kerättiin lähes 6000 nimeä, eli vaadittavat 2% Espoon asukasluvusta. Kuntalaisaloite luovutettiin kaupungille joulukuussa 2018. Aloitteen sisältö on otettava valtuuston käsiteltäväksi 6kk:n kuluessa aloitteen luovutuksesta.
EDIT: Kartanon julkisivu korjataan kesällä 2019. Kaupunki myönsi kokouksessaan toukokuussa 700 000€:n rahoituksen. Kuntalaisaloitteella on ollut iso vaikutus rahoituksen saamiseen ja remontin toteuttamiseen.
Lue juttu Helsingin Sanomista: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006104626.html?ref=rss
Kuntalaisaloitteen sisältö:
Träskändan kartano ja Aurora Karamzin ovat kulttuurihistoriallisesti arvokas osa Suomen historiaa ja kartanon päärakennus yksi Espoon merkittävimmistä arvorakennuksista.
Päärakennus on ollut jo vuosia tyhjillään ja päässyt pahoin rapistumaan. Kartano on korjattava pikaisesti rakennuksen arvoa ja Aurora Karamzinin perintöä kunnioittaen. Tärkeintä on, että uusi käyttö antaa mahdollisuuden niin asukkaille kuin matkailijoillekin päästä nauttimaan upean puiston ohella myös kartanon kauniista sisätiloista. Rakennus tulee säilyttää kaupungin omistuksessa ja hallinnassa.
Me äänioikeutetut espoolaiset esitämme, että kaupunki kunnostaa Träskändan kartanon pikaisesti palvelemaan kasvavan alueen asukkaiden monenlaisia tarpeita. Tulevalle käytölle mahdollisuuksia luovat mm. Aurora Karamzinin perinnön vaaliminen, kartanomiljöön matkailullinen ja opetuksellinen käyttö, monenlainen asukkaita palveleva pienyritystoiminta sekä yhteistyömahdollisuudet viereisen Lasten kulttuurikeskus Pikku-Auroran kanssa.
Träskändas herrgårdsområde och Aurora Karamzin är kulturhistoriskt värdefulla delar av Finlands historia, huvudbyggnaden är en av de mest betydelsefulla värdebyggnaderna i Esbo.
Eftersom herrgården har stått tom och oanvänd i flera år, är byggnaden i nedgånget skick. Herrgården bör med det snaraste renoveras med respekt för byggnadens värde och Aurora Karamzins arv.
Det är viktigt att både invånare och resenärer får möjlighet att ta del av såväl herrgårdens vackra interiör som av den enastående parken. Byggnaden bör bevaras i stadens ägo och förvaltning. Vi röstberättigade esbobor vädjar till staden att å det snabbaste renovera Träskända herrgård så att de olika behoven hos områdets växande befolkning tillgodoses. I framtiden kunde området och byggnaden användas för evenemang i Aurora Karamzins anda, för nyttjande i turismens och bildningens tecken och för småskalig företagarverksamhet som på olika sätt gynnar invånarna. Även samarbetet med Barnkulturcentret Lilla Aurora borde intensifieras.
KARTANON HISTORIASTA: Träskändan kartano ja Aurora Karamzinin perintö
Träskändan kartano päärakennuksineen ja puistoalueineen on kultuurihistoriallisesti Espoon merkittävimpiä kartanomiljöitä ja valtakunnallinenkin harvinaisuus. Loisteliaan historian omaavan kartanon tunnetuin ja pitkäaikaisin omistaja oli Aurora Karamzin (1808-1902).
Eva Aurora Charlotta Karamzin (os. Stjernvall) oli aikansa tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia suomalaisia; seurapiirikaunotar, varakas ylimysnainen, kosmopoliitti, sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja Suomessa sekä vanhoilla päivillään ahkera ja ennakkoluuloton hyväntekijä.
Aurora Karamzin omisti kartanon yli puolen vuosisadan ajan (1840-1895) ja vaikutti tänä aikana voimakkaasti alueen ja koko Espoon kehitykseen ja sosiaalisiin oloihin. Hän työskenteli sairaanhoidon, köyhäinhuollon, lastensuojelun ja kansanopetuksen hyväksi sekä piti kansankeittiötä ja säännöllisiä vastaanottotunteja apua tarvitseville. Erityisen lähellä Auroran sydäntä oli vähävaraisten lasten, etenkin tyttöjen ja nuorten naisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Aurora perusti Trsäkändaan mm. Espoon ensimmäisen lastentarhan, koulun, kirjaston sekä vanhainkodin.
Auroran aikainen päärakennus tuhoutui tulipalossa 1888, mutta hänen ajastaan muistuttavat vielä monet alueella säilyneet rakennukset sekä suuri kartanonpuisto. Nykyisen, kaupungin omistuksessa olevan, päärakennuksen rakennuttivat Auroran sisaren tyttärentytär Marie (o.s. Linder) ja Adolf Törngren vuonna 1921. Arkkitehtonisesti arvokkaan rakennuksen ovat ruotsalaisen I.G. Clasonin luonnosten pohjalta suunnitelleet tunnetut suomalaiset arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist.
Päärakennuksen tultua Espoon omistukseen, siihen perustettiin Aurorakodiksi nimetty kunnallinen vanhainkoti Auroran perintöä jatkamaan.
Nykyinen päärakennus ympäristöineen on tärkeä osa Espoon ja Träskändan pitkää ja värikästä historiaa sekä Aurora Karamzinin arvokasta perintöä. Auroran aikana Träskändan ovet olivat avoinna kuntalaisille ja puistoihin olivat kaikki tervetulleita. Kunnioitamme yhden kaikkien aikojen merkittävimmän espoolaisen ja suomalaisen henkistä perintöä parhaiten vaalimalla Träskändaa ja sen päärakennusta kuntalaisten yhteisenä omaisuutena, jonka ovet pysyvät heille avoinna.
Aloitteen vastuuhenkilöt:
Jari Kujala (jarikujala1 (a) gmail.com)
Laura Laakkonen (laakkonen.laura (a) gmail.com)
Aloitteen kotisivu: www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/3045
Tukijat: Espoon perinneseura, Järvenperän omakotiyhdistys, Lippajärveläiset ry, Tiina Ahlfors, Mari Anthoni, Yvonne Godhwani, Sirpa Hertell, Inka Hopsu, Liisa Kivekäs, Ulla Palomäki, Yrjö Rossi
